Asterix ja aarnikotka -albumin kääntämisestä

Toinen tämän syksyn sarjakuvasuomennoksistani on 28.10. ilmestynyt uusi Asterix-alppari, Jean-Yves Ferrin ja Didier Conradin Asterix ja aarnikotka (Asterix et le Griffon, 2021), jossa palataan jälleen matkustusteemaan. Puffimateriaaleissa on mehusteltu paljon sillä, minne sankarimme tällä kertaa matkaavatkaan, mutta minulle Asterix ja aarnikotka ei näyttäytynyt erityisesti matkailualbumina vaan ihan rehellisenä Asterix-tarinana, samaan tapaan kuin esimerkiksi Asterix ja gootit ei tunnu Saksan-matkailuspesiaalilta vaan aivan perusalpparilta muiden joukossa.

E:n kääntämisestä

Hahmojen määränpää on tällä kertaa idässä, sarmaattien parissa, eli vitsailu kohdistuu Venäjä- ja slaaviaiheisiin. Kun tämä kävi ilmi, olin jo hinkannut hyvän aikaa Pikoa ja Fantasiota Neuvostoliitossa ja pelkäsin, että taas tulee samat vitsit, mutta niin ei kuitenkaan käynyt. Aarnikotkassa ei tosiaan mennä matkailu edellä, ja Venäjä-vitseihinkin sillä on erilainen perspektiivi. Sarmaateilla tosin on väärinpäin oleva E-kirjain puheessaan, mutta sekin on aika kaukana siitä, että olisi peilattu R:t Я:ksi (vokaaliksi ”ja”) Я niin edelleen. Yhden yleisen kirjaimen sisällyttäminen reploihin oli aika helppoa, esimerkiksi ”Ottaisitko juustoa?” piti vaihtaa muotoon ”Entäs juustoa?” Kupliin mahtui änkemään melko hyvin E:llä varustettuja ”vielä”-tyyppisiä pikkusanoja, joita onneksi suomesta löytyy runsain mitoin, kun vertaa vaikkapa Kilpa-ajoon halki Italian, jossa jostain Tanskan alueelta kotoisin olevien kimbrien puheeseen piti saada Ø:tä. Ennen sitä en ollut sisäistänyt, miten vähän ö:tä suomessa todella esiintyy. (Iloitsen edelleen ratkaisustani kääntää grøs eli lihava, Asterix-kielessä tyypillisesti paksu, sanalla møhømaha.)

Muutenkin vertaan Aarnikotkaa mielessäni ennemmin Kilpa-ajoon halki Italian, joka oli edellinen matkustusalbumi, kuin suoraan edeltävään albumiin Vercingetorixin tytär, jossa pysyteltiin kotikonnuilla. Kilpa-ajossa muuten esiintyi jo sarmaatteja, mutta kansaa ei nimetä siinä, vaan asia mainittiin minulle vitsien selitysten yhteydessä, eivätkä nuo sarmaatit ole samanlaisia kuin nämä uudet pukeutumiseltaan tai nimistöltään.

Sarmaattishamaani ottaa sankarit vastaan E:tä murtaen. Kuva Asterixin viralliselta sivustolta.

Aarnikotka tuntui kuitenkin paljon helpommalta kääntää kuin Kilpa-ajo. Kilppari oli toki ensimmäinen Asterix-sarjakuvatyöni mutta lisäksi se oli myös tupaten täynnä vitsejä ja viittauksia. Niin oli Aarnikotkakin, mutta nyt vitsit eivät olleet niin teemakohtaisia. Esimerkiksi nimivitsejä oli Aarnikotkassakin paljon, mutta ei niin monelle eri kansalle vaan valtaosa oli roomalaisia, joille on päätteen puolesta kohtuullisen helppoa kehitellä nimiä (kun vertaa vaikkapa kushien päätteeseen -fer). Lisäksi Venäjä on minulle tutumpi maa ja kulttuurisesti Suomea niin lähellä, että suomesta löytyy helposti sanoja ja rakenteita, jotka johtavat lukijan kohti itää. Tällaisia ei varsinaisesti edes tarvittu, koska halutut viittaukset olivat käytettävissä sellaisenaan alkutekstistä suomeen, koska ne ovat Suomessa tunnettuja. Toisaalta ehkä myös kokemus alkaa vaikuttaa. Taikajuoman salaisuudessa jouduin setvimään pitkään ”Karnuuttien metsän” kirjoitusasua, mutta nyt tuollaiset viittaukset tulevat jo selkärangasta, kun päätökset on jo tehty.

Tykkäsin paljon Vercingetorixin tyttärestä, koska se tuntui syventävän maailmaa käsitellessään kyläläisten arkielämää, mutta Aarnikotka puolestaan syvensi maailmaa laajemmin, konkreettisesti kartalla tunnetun maailmankuvan kautta, kun roomalaiset matkaavat yli valtakunnan rajojen syvälle tuntemattomaan Barbaricumiin. Lisäksi pohdittiin koko maailman rajoja ja mitä niiden takana on, ja käsiteltiin sitä kautta ylimaallista, uskontoa ja uskomuksia sekä niiden suhdetta oppineisuuteen. Tunsin saavani ihan vain muutamista uskontovitseistä kiinni siitä, mitä hahmot ajattelivat maailmasta.

Muutamat viittaukset nykyaikaan liittyvät erityisesti koronaan. Tuntuu erikoiselta, että sarjakuva on tehty korona-aikaan ja minä suomennan sitä korona-aikaan, koska tilanne vain pitkittyy. Ja nyt tuo kollektiivinen kokemus on taltioitu Asterixiinkin. Miltähän viittaukset näyttävät vuosikymmenen tai kahden kuluttua? Avautuvatko koronaan liittyvät lentävät lauseet enää lukijalle?

Nimistöstä

Tällä kertaa yritin luoda nimiä usealla eri tavalla. Aiemmin olen hyödyntänyt pääasiassa valmiita sanoja, kuten nimissä Saccaus tai Peijån. Nyt yritin varioida laajemmin sellaisista luokista, joita alkutekstissäkin oli: tuotenimiä, TV-ohjelman nimi, englantia ja muita kieliä. Suomessa ei kuitenkaan toimi ranskan Asterix-nimien yleisin tyyppi eli fraasin kirjoittaminen yhteen pötköön ääntöasun mukaisesti eikä kirjoitusasun mukaan, joten aika paljon pitää keksiä omia ratkaisuja sen sijaan, että seuraisi alkutekstiä.

Koska kielemme välittää paljon tietoa sananloppuisten johtimien ja taivutuspäätteiden kautta, on vaikeaa väsätä vitsejä juuri tietyn alkutekstin merkityksen ympärille, kun nimenomaan loppupääte on pakko vaihtaa hahmon kansalaisuuden ilmaisemiseksi. Esimerkiksi sivistymätön tai kultivoitunut eivät toimi, koska merkitys häviää, kun -ton- tai -nut-pääte pitää vaihtaa toiseen. Päätteen ymppääminen vain perään toimii usein huonosti (tyyliin Cultivoitunutus). Pitää siis etsiä sanoja, joissa merkitys tulee sanavartalosta eikä johtimesta (tässä tapauksessa, jossa tutkiskelin kultivoitunutta, päädyin sitten nimeen Competentus). Välttelen myös öökkösiä, roomalaisten tapauksessa vokaaliharmonian vuoksi (”Sivistymätus”), ja tuplakonsonantit ja tuplavokaalit näyttävät usein myös liian suomelta vaikka joskus toimivatkin.

Aiemmin nimissä on ollut paljon sivistys- ja lainasanoja, nyt yritin ottaa mukaan myös sivistyssanoilta tai vierasperäisiltä kuulostavia sanoja, kuten Raflaavnan tapauksessa. Työn aikana sain kerättyä hyvin talteen tällaisia potentiaalisia nimisanoja, jotka sopivat esimerkiksi gallialaisille mutta joita ei tässä työssä tarvittu. Saa nähdä tuleeko sopivia tilaisuuksia käyttää niitä.

Lehdistötiedotteen kuvitusta. Alpparissa on skyytti-hahmoja, joiden matkailumainosmaista puhetta oli hauska kääntää, koska olen kääntänyt paljon matkailumainoksia. Lisäksi skyytit puhuvat nettikieltä, koska ranskaksi scythe ja site (sivusto) ääntyvät samalla tavalla. Tuo vitsi menetettiin, mutta muuten sain käännettyä kaatumiset ja salasanojen vaatimiset – näitäkin tekstejä on tullut käännettyä paljon.

Nyt alkaa syksy piristyä, kun pääsin pitkästä aikaa Turun kirjamessuille. Helsingin messuille en päässyt mehustelemaan juuri ilmestynyttä Asterixia mutta sen sijaan päädyin MTV3:n Viiden jälkeen -ohjelmaan puhumaan Asterixista päivänä, jolloin albumi julkaistiin vasta Ranskassa. Siitä voisin kommentoida lisää, kun saan kirjoitettua postauksen sarjakuvan suomentajien Kirjastokaista-videosta. Mutta nyt pääsen uuden, tunnelmallisen länkkärisarjiksen kimppuun!

One thought on “Asterix ja aarnikotka -albumin kääntämisestä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s