Asterix-kuvakirjan Kultainen hiidenkivi kääntämisestä

Kultainen hiidenkivi -kuvakirja perustuu Ranskassa vuonna 1967 julkaistuun satulevyyn, jota ei ole suomennettu aikaisemmin. Tarina on René Goscinnyn kirjoittama, ja äänilevyn mukana tulleen lehtisen on kuvittanut Albert Uderzo. Nyt tuo lehtinen, jossa oli kirjoitettuna äänilevyltä kuuluva tarina, on taitettu uusiksi albumikokoon ja sen kuvien väritys on päivitetty. Käänsin Kultaista hiidenkiveä haikein mielin Uderzon kuoleman jälkimainingeissa. Uusintajulkaisu on tehty Uderzon toiveesta, sillä lehtistä ei ole ollut alkuperäisen julkaisun jälkeen juurikaan saatavilla.

Kultaisessa hiidenkivessä on aiheena bardien laulukilpailu, joten kääntämisessä keskeisin haaste olivat kisaajien esittämät laulut, jotka olivat väännöksiä todellisista kappaleista. Siinä mielessä tarina sopi hyvin juuri äänilevyksi. Ranskassa tämän uuden kuvakirjan lopussa on ruutukoodi, jonka kautta tarinan pääsee myös kuuntelemaan, mutta suomeksi se toteutetaan vain luettavassa muodossa – onneksi, koska lauluviittaukset menisivät ihan toivottomiksi, jos vitsit olisi pitänyt istuttaa vielä todelliseen säveleenkin. En usko, että albumin biisit olisivat auenneet suomalaiselle kuulijalle, tuskin ne ovat tuttuja nuoremmalle polvelle Ranskassakaan. Toisaalta ääniversiosta olisi muuten voinut olla apua kääntämiseen, kun olisin voinut hakea sieltä varmistusta erilaisten oh- ja eh-repliikkien tulkintaan. Tulkintani mukaan oh saattoi olla esimerkiksi vaikuttunut ooh, pahastunut noh tai pollea hoh

Tämän kuvakirjan mukana ei toimitettu sanaleikkien selityksiä, kuten sarjakuvien kanssa nykyisin tulee, mutta sanaleikit tuntuivat helpommilta tunnistaa ja löytää niiden merkitys kuin uusissa alppareissa. Ja kylläpä niitä sanaleikkejä olikin tavalliseen tapaan melko runsaasti. Toisin kuin aiempien kuvakirjojen (Asterixin XII urotyötä, Taikajuoman salaisuus) kanssa, tälle albumille tehtiin samanlainen anonyymi auditointi kuin varsinaisille sarjakuville (Kilpa-ajo halki Italian, Vercingetorixin tytär). Sain sitä kautta positiivista palautetta, kritiikkiä ihan aiheesta sekä hyviä parannusehdotuksia. Nyt voin olla varma, että kaikki sanaleikit ovat jääneet haaviin, ja onnahtelevat vitsinviritelmät on sorvattu toimivammiksi. Myös kustannustoimittaja käy tekstin tietenkin läpi, mutta auditointi arvottaa jokaisen ratkaisun hyväksi tai huonoksi, kun taas kustannustoimittajan kuuluu luottaa kääntäjään enemmän eikä etsimällä etsiä virheitä.

Ei kukko käskien laula

Musiikkikappaleiden vääntely on hankalaa hommaa. Ensin pitää katsoa alkuperäistä vitsiä, kuten Trubadurixin laulua Menhir montant (”seisova hiidenkivi”), josta on melko helppo löytää pitemmän sanoituspätkän perusteella alkuperäinen kappale, tässä tapauksessa Charles Trenet’n Ménilmontant (=kaupunginosa Pariisissa). Koska kyseinen kappale on suomalaisille vieras, sitä on tarpeetonta yrittää säilyttää.

Tarvitaan siis jokin toinen, tutumpi biisi, johon saisi istutettua sanan hiidenkivi. Teoriassa, jos hiidenkivellistä laulua ei vain irtoa, niin mikä tahansa muukin Asterix-termi kävisi. Voisi käyttää esimerkiksi laulua, jossa on jokin ammattinimike korvattavissa druidilla tai bardilla. Kunhan jokin vitsi eli tekstipätkän funktio säilyy. Itse sana ei ole olennainen, mutta ainakin minulle on helpompaa lähteä etsimään laulua edes jonkin yhden sanan pohjalta kuin yrittää miettiä yleisesti lauluja, joihin voisi ympätä minkä tahansa lukuisista sanavaihtoehdoista.

Vaan sitten iskeekin se varsinainen ongelma: on helppoa keksiä laulu tai pari, joissa mainitaan kivi, mutta vaikea päästä niistä ensimmäisistä ohi ja löytää lisää, parempia. Minulla pää jumitti pääsiäisvirsiin (kivelle hän istahti, puhui iloisesti… suuren kiven vieritti hän syrjään…) ja niiden kumina kallossa esti kaikki muut. En ole löytänyt laulutietokantaa, josta voisi tehdä sanahakuja itse teksteistä eikä vain kappaleiden ja tekijöiden nimistä. (Kivi-nimisiä tekijöitä löytyy Suomesta kyllä riittävästi.)

Jouduin siis taas kerran kyselemään vinkkejä somessa ystäviltäni. Luin ehdotusten sanoituksia ja kuuntelin kappaleita, ja mallailin niiden kivi-kohtiin hiidenkiveä. Avun kysymistä vaikeuttaa se, että Asterixissa on ollut aiemmin niin tiukka salassapitovelvollisuus, etten uskalla kertoa tarkalleen, mitä haen, ja siksi monet ehdotuksista eivät sovi tarpeisiini. Kivi-sanaa ennen pitää olla riittävästi tilaa korvata edeltävä sana hiidellä, ja kiven pitää esiintyä sellaisessa kohdassa, että siitä tunnistaa kappaleen (mieluiten siis kertosäkeessä). Laulun olisi suotavaa olla niin tunnettu, että kyseinen kohta avautuu lukijalle humoristisena viittauksena eikä vaikuta vain satunnaiselta hiidenkiveä käsittelevältä runolta. Ja lopuksi valitussa kivipätkässä ei saa olla sellaista muuta sisältöä, johon en keksi riittäviä muutoksia, että se sopisi Asterixin maailmaan, eikä siinä saa olla lapsille sopimatonta sisältöä.

Koska laulut olivat tarinan suola, en halua spoilata vitsejä, mutta lisään laulujen tiedot kommenttiosioon, jos jotakuta jää vaivaamaan, millä sävelellä heidän pitäisi kuulla suomennokset päässään. Älä siis lue kommentteja, jos et halua tietää liikaa!

Trubadurixin kappale on tosiaan aiemmin mainittu Menhir montant. Käänsin sen mielestäni hyvin, mutta käännöksen hyväksyttämisen jälkeen törmäsin sattumalta tietoon, että ranskaksi samaa laulua oli käytetty jo Asterix gladiaattorina -albumissa! Siinä se on suomennettu ”Kun saapuu syys ja bardi puiston”, mikä on kappaleesta Kuolleet lehdet. Minulle ei yksinkertaisesti juolahtanut mieleen, että Kultaisessa hiidenkivessä olisi hyödynnetty jo aiemmin käytettyä vitsiä, ja bongasin tämän erheeni vain sattumalta Asterixin ja Obelixin Facebook-sivulta mainoksesta, jossa näkyi tuttu laulu mutta kuva ei ollut työn alla olevasta albumistani. (Kyllä kannattaa kääntäjän notkua FB:ssä ihan viran puolesta.) Jouduin kyselemään jälleen somesta apua: mistä alpparista kuva on peräisin ja mitä siinä lauletaan suomeksi? (Kiitos, Hanne, vastauksesta!) Olisi ollut hauska pitää sama lauluviittaus, että Trubadurix hoilaisi aina samaa virttä, mutta toisaalta olen myös tyytyväinen omaan käännösratkaisuuni, joten se mikä jatkuvuudessa menetetään saatetaan voittaa paikallisvitsin toimivuudessa.

Asterixin ja Obelixin Facebook-sivulta hoksasin muuten hiljattain toisenkin kohahduttavan tiedon: uutta sarjakuva-albumia olisi taas luvassa syksyllä 2021!

One thought on “Asterix-kuvakirjan Kultainen hiidenkivi kääntämisestä

  1. Suomennoksessa esiintyvät laulut (SPOILEREITA):

    Trubadurixin Menhir Montant kääntyi Dingon kappaleeksi Kerjäläisten valtakunta. Kun kyselin somessa kavereiltani kappaleita, joissa mainitaan kivi, tätä parhaiten käännökseeni istuvaa biisiä ehdottivat Aleksi ja Nina. Minua huvittaa, että Dingon Neumannin laulutapaa on parjattu paljon kuten Trubadurixinkin. Henkilökohtaisesti minulla ei ole mitään Dingoa vastaan, enkä valinnut laulua siksi, että se olisi jotenkin yhtä kauheaa kuin Trubadurixin ulina.

    Roomalaisten leirissä kaikuu ranskalainen makkara-aiheinen sotilaslaulu Le Boudin, jossa vitsinä on, että siinä mainitaan -us-loppuinen fraasi, jonka voi sekoittaa sopivasti jonkun roomalaisen sotilaan nimeen:

    Tiens, voilà du boudin, voilà du boudin, voilà du boudin
    Pour les Alsaciens, les Suisses et les Lorrains,
    Pour les Belges, y en a plus, Pour les Belges, y en a plus,
    Ce sont des tireurs au cul.

    Tämän käänsin Sillanpään marssiksi, koska tunnetut suomalaiset sotilaslaulut, joista löytyy sananloppuinen -us ovat aika vähissä. Siihen en tarvinnut tovereilta tukea.

    Sitten tuli kolmen vieraan bardin laulut. Ensimmäinen niistä oli Le folklore américain, jossa ”amerikkalainen” oli vaihdettu ”armorikalaiseen”. Sen suomensin kappaleeksi Amerikanlaiva, jonka minulle vinkkasi Petteri. Kappale ei välttämättä ole kovin tunnettu (ehkä en itse vain ole kovin sivistynyt näissä asioissa), mutta se osui upeasti kohdilleen, kun sain siitä vaihdettua myös Suomen Roomaksi.

    Toinen kisakappale oli Si j’avais un marteau, jossa marteau (vasara) oli vaihdettu dolmeniksi, jota hakattiin kappaleiksi. Tiia osasi heittää siihen oivallisesti sopivan laulun Kuinka saisin rikki kookospähkinän. Muokkasin sen sanoja tarpeen mukaan, kuten vaihdoin kitaran lyyraan.

    Viimeinen lauluvitseistä oli Paris de mes amours, jossa Pariisi oli vaihdettu Massiliaan, mutta varsinainen vitsi oli taivaan putoamisessa niskaan. Tämän minulle ratkaisi Bgt, jonka ehdotus Tämä taivas, tämä maa on soinut minulla päässä siitä päivästä lähtien. Sain ujutettua siihen mukaan Massilian lisäksi ilahduttavasti myös vähän misteliä koristeeksi.

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s