Suomentajat kurvaavat Kirjastokaistalle

Suomentajat lukijoiden luo ‑projekti jämähti koronalimboon. Kävin vielä syksyllä 2019 kirjastovierailulla Kaustisella, mutta vihoviimeisten keikkojen piti olla vuoden 2020 puolella ja sehän tiedetään, miten siinä kävi… Nyt hanke on kaivettu naftaliinista ja viedään loppuun uudenlaisella tavalla: suomentajat juttelevatkin työstään keskenään ja videoidut keskustelut julkaistaan netissä Kirjastokaistalla kaiken kansan nähtäville.

Kirjastokaistasta

Kirjastokaista on kirjastojen netti-TV ja -radio, joka julkaisee omia koulutusvideoitaan ja ohjelmiaan kirjoista ja kirjailijoista. (Tekstijuttuja on enemmän sen kattosivustolla Kirjastot.fi.) Kirjastokaista on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama, joten sen tavoitteita ovat yleisesti lukemisen edistäminen, avoin koulutus ja samanlainen sivistyksen tukeminen kuin itse kirjastolaitoksellakin. Näin ollen videot tulevat avoimesti kaikkien katsottaville ja myös jaettavaksi vapaasti eteenpäin.

Alun perin SLL-projektissa oli olennaista nimenomaan mennä fyysisesti kirjastoihin, jotta tavoitettaisiin tasavertaisesti ihmisiä (esim. jos netin käyttö on hankalaa), mutta onhan tämä hieno päätös vierailusarjalle, että lopuksi keskustelut jäävät pysyvästi nettiin ja tavoittavat moninkertaisesti enemmän ihmisiä kuin livenä onnistuisi. Toki nyt jäävät pois yleisökysymykset ja sellainen todellinen vuorovaikutus, mutta saatiinpahan samaan projektiin jonkin verran molempia ulottuvuuksia.

Kirjastokaistalla on vankkaa kokemusta videoproduktioiden järjestämisestä, ja se huolehtii kaikesta aina videoiden oheisartikkeleista ennakko-teasereihin:

Ensin muistutellaan tyypillistä yleisöä suomentajien olemassaolosta.

12 osaa

Suomentajat jaettiin keskusteluja varten kahden ja kolmen hengen ryhmiin teemoittain. Me sarjakuvien kääntäjät olemme tietenkin oma poppoomme, mutta muita ovat esimerkiksi dekkarien, nuortenkirjojen ja runojen suomentajat. Teemoja on rakennettu myös muuten kuin tekstityypin ympärille: aiheina voi olla suomentajan ja kustannustoimittajan yhteistyö, ajankohtaisten aiheiden käsittely tai dialogi. Kaikki 12 aihealuetta ja niistä keskustelevat suomentajat on kerrottu täällä.

Videoita julkaistaan yksi viikossa elo-lokakuun aikana, mutta niiden julkaisujärjestys ei ole vielä tiedossa, sillä aiheita pyritään sitomaan kirjamaailman ajankohtaisiin tapahtumiin, jos sellaisia on. Itse tulkitsin sen tarkoittavan, että niitä voitaisiin yhdistellä esimerkiksi kirjamessujen aiheiden kanssa.

Akkari-tyypit

Sarjakuvien suomentamisesta kanssani olivat keskustelemassa Saara Pääkkönen ja Pekka Tuomisto.

Saara on tehnyt sarjakuvapuolelta erityisesti Aku Ankkaa (käsittääkseni useammasta kielestä, ainakin hollannista, ja nimenomaan Aku Ankka -lehteen) mutta myös vakavia sarjakuvaromaaneja, kuten Riad Sattoufin Tulevaisuuden arabi ‑sarjaa ja Cyril Pedrosaa (esim. Kolme varjoa). Se toi vähän erilaisia vaikutteita keskusteluun, kun Pekka ja minä olemme suomentaneet vain huumorisarjista emmekä yksittäisiä, täysin itsenäisiä sarjakuvateoksia ollenkaan.

Pekkakin on kääntänyt akkareita, mutta italian kielestä ja taskukirjoihin. Muuten hän on erikoistunut antiikin Roomaan, josta on kirjoittanut itsekin tietokirjoja sekä suomentanut niitä latinasta, kuten myös proosaa eri genreistä ja kielistä mm. englannista. Olin siis kahden ankistin kanssa, mikä vähän jännitti, kun akkari on Suomessa historiansa puolesta niin hallitseva sarjakuvapuolella muutenkin.

Parahultaisesti tänä vuonna muuten vietetään Aku Ankka ‑lehden 70-vuotisjuhlia, ja vaikka en itse olekaan akkaria kääntänyt, on se vaikuttanut minunkin työhöni. Akkarin sisäkansista olen luultavasti lukenut ensimmäiset kääntämisaiheiset jutut (lehden toimituksen tai Don Rosan kommentit) ja olen selvästi ottanut itsekin vaikutteita kääntämiseeni Akkari-periaatteesta, että vältellään sanojen toistoa. Lisäksi sieltä on tarttunut sellaista ronskia asennetta, että saa ujuttaa mukaan vähän omaakin, jos pitää keksimäänsä juttua osuvana, senhän takia Aku on niin suosittu Suomessa muihin maihin verrattuna, kun tehdään parasta mahdollista eikä orjailla liikaa alkutekstiä.

Keskustelunavauksia

Olen vauvalomalla koronavuonna tuijottanut tuntitolkulla aamu-tv:tä ja havainnoinut, millaisia kiinnostavat puhujat ovat: he innostuvat selittämään aiheestaan eivätkä vain esitelmöi ennalta mietittyä. Halusin yrittää samaa, vaikka se tuntuu hyvin epäluontevalta. Olen siis päätynyt kirjastoprojektin aikana ajattelemaan esiintymisestä täysin päinvastoin kuin alussa: kun aiemmin pidin substanssia tärkeimpänä, niin nyt pidänkin innostavuutta, vaikka annetuista tiedoista ei muodostuisikaan nätisti sidottua kokonaisuutta.

Päätimme olla näyttämättä videolla kuvia, koska vapaasti maailman tappiin asti jaettaville nettivideoille ei ole mahdollista hankkia kuvien ikuisia käyttöoikeuksia, joten olisimme voineet ostaa kuvateoksille näyttölisenssejä vain joiksikin vuosiksi, joiden jälkeen video olisi ehkä pitänyt ottaa pois netistä, kun muut suomentajavideot olisivat saaneet jäädä. Emme halunneet riskeerata, että yksi osa sarjasta katoaa joukosta.

En muista kovinkaan paljon siitä, mitä lopulta juttelimme kameroiden edessä. Aioimme puhua erityisesti siitä, millä tavoin visuaalisuus hallitsee käännöstä, mutta puhuimmeko todella? Ainakin käsittelyssä oli huumori, kuten nimiväännökset ja laulujen sanoitukset, kuplien koko ja muoto sekä eri genret sarjakuvan sisällä ja niiden vaikutus käännösstrategioihin. Tykkään itse jauhaa näistä asioista ihan bloggaamiseen asti, joten oli ihanaa kuulla samoista minua kiinnostavista asioista vaihteeksi tuoreita esimerkkejä.

Erään suomentajan sairastumisen vuoksi meidän ryhmämme osuus kuvattiinkin ensimmäiseksi, mikä tuntui sähäköittävän tilannetta: kaikki olivat odottelun jälkeen innoissaan siitä, että homma päästiin polkaisemaan liikkeelle. Sain paljon irti keskusteluista toisten sarjiskääntäjien kanssa, mutta erityisesti odotan innolla, että pääsen näkemään sarjan muut videot, sillä siellä on monta mehevää aihepiiriä. Siksi tämä koko kirjastokaistakuvio tuntuu tosi hienolta.

Jaan sitten syksymmällä videota, kunhan se ilmestyy. Lisäksi syksyllä on luvassa uutta Asterixia lokakuussa sekä uutta Pikoa ja Fantasiota jo 25.8. Onneksi elokuu on ihan kohta täällä (käristyn näissä helteissä) – ja ehkä vihdoin saamme takaisin kirjamessutkin?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s