Uusi Idefix-sarja alkaa! Idefix et les irréductibles on uusi animaatiosarja, jonka jaksoista on sovitettu oma sarjakuvasarjansa. Aluksi vaikutti siltä, että animaatio olisi tullut Suomenkin televisioon, mutta näillä näkymin ei tulekaan. Sarjakuva saa siis suomeksi seistä omana itsenään, ilman murhetta ristiriidoista TV:n ja kirjan välillä (vertaa Taikajuoman salaisuus ja Lohikäärmeen valtakunta). Koska animaation kuitenkin luultiin tulevan, nimet käännettiin ja hyväksytettiin etukäteen, jotta ne olisivat yhdenmukaiset. Tein siis työtä polleana siitä, että minun keksimäni nimet pääsisivät telkkariin, mutta ei nyt kuitenkaan. Mutta parempi niin, ei tule sitten ristiriitoja kahden eri formaatin kääntämisessä. Nyt jos animaatio kuitenkin joskus tulee Suomeen, tämä alppari on ehtinyt jo ilmestyä, ja sarjan kääntäjä voi halutessaan sitä hyödyntää.

Kun nimet oli ensin hyväksytty, siirryin sitten vasta itse kääntämiseen. Käännösprosessin aikana luulin vielä, että samojen juttujen pitäisi toimia TV-sarjassakin. Oli vaikeampi ilotella tekstin kanssa ja irtautua siitä, kun pelkäsin, että se kasvattaisi liian suuren railon sarjakuvan ja TV-sarjan välille, vaikka tiesin, että kaikki vitsit ja riimittelyt olisivat väistämättä kuitenkin erit. Yhdenmukaistus kun koski vain hahmojen ja paikkojen nimiä, ei jokaista sanaleikkiä.

Olen kirjoittanut muistiinpanoihini myös ”toisaalta ilottelua vaivaa myös Ukrainan tilanne”. En muista enää, mitä silloin tarkalleen oli meneillään, mutta kirjattakoon tähän kronikkaan nyt ainakin sellainen yksityiskohta, että loppuvuodesta oli paljon huolta sähkön riittävyydestä talvella, pelättiin sähkökatkoja ja valmistauduttiin niihin. Nyt on helmikuu, eikä sähkökatkoja Suomessa onneksi tullut. Mutta jännittäviä aikoja on eletty.

TV-sarjasta mietin sellaistakin asiaa, että mitenkähän sarjakuvassa näkyvät musiikkiviittaukset toteutetaan televisiossa. Animaatioon tuskin alettaisiin vaihtaa sävelmiä niin, että lauluvitsit toimivat Suomessakin. Onneksi pelkän sarjakuvan kanssa ei tarvitse murehtia sitä, että pitäisi saada ostettua tietyn kappaleen esitysoikeudet tai antaa niiden rajoittaa, miten vitsin saa kääntää.

Suhde Asterixeihin ja vanhoihin Idefixeihin

Tämä Idefix ja Voittamattomat ‑sarjakuva aloittaa siis uuden sarjan, jolla on useita tekijöitä. Ensimmäisessä albumissa on kolme tarinaa, jotka ovat M. Choquet’n, Y. Coulonin ja J. Erbinin kirjoittamia sekä J. Bastiden ja P. Fenechin piirtämiä. Idefix on seikkaillut aiemminkin omissa sarjoissaan, jotka ilmeisesti olivat ihan Goscinnyn ja Uderzon omia tuotoksia: 80-luvun alussa julkaistiin Sanomakirjojen Idefix-sarjaa ja 70-luvun alussa Sanoma Osakeyhtiön Idefix – Asterixin ja Obelixin lemmikki ‑sarjaa. Outi Wallin suomentama 70-luvun sarja oli pieniä, neliön muotoisia, 12-sivuisia kuvakirjoja, kun taas Eija Pokkisen suomentamat 80-luvun kuvakirjat olivat albumikokoisia ja niissä oli seikkailun oheen upotettu realistisemmin piirrettyjä tietoiskusivuja kasveista ja eläimistä. Muitakin Idefix-lehtisiä on saattanut olla – muistankohan kuulleeni jostakin puuhakirjasta…? Tämä uusi on kuitenkin sarjakuva!

Tarkastelin vanhoja kuvakirjoja sillä silmällä, kävisikö niistä ilmi Idefixin ääni, kun sen ranskalainen ääni olisi suoraan käännettynä ollut kovin… ranskalainen. Kuvakirjat eivät kuitenkaan tähän toimineet, sillä niiden teksti on liian erilaista, paljon simppelimpää. Uusi Idefix ei ole lapsenomainen koiranpentu vaan pätevä kapinallisjoukon johtaja Parisiumissa.

Millainen uusi Idefix ja Voittamattomat sitten on emoonsa Asterix-sarjakuvaan verrattuna? Ranskankielinen alppari oli pienempi kuin muoto, jossa tarinat julkaistiin Suomessa ja ainakin Norjassa. Ranskaksi sivulla oli ruutuja vain kolmessa rivissä, mutta sivuja albumissa oli yhteensä enemmän. Suomeksi tehtiin perinteinen nelirivinen, 48-sivuinen alppari. Alkuteoksessa siis Idefix- ja Asterix-sarjissarjojen välillä on selkeä formaattiero mutta Suomessa ei.

Idefixissä käännettävä teksti oli simppelimpää kuin Asterixissa, ja sitä tuntui olevan vähemmän. Käännettävänä on paljon action-ääniefektejä ja vähemmän taustoittavia historiajuttuja. Historiallisia termejä ei selitetä ollenkaan, ehkä siksi että animaatiosarjassa ei ole selityslaatikoiden mahdollisuutta. Uudet hahmot ovat hyvin ilmeikkäitä, joten heille oli helppoa mallata naamatauluun sopivat sanat suuhun.

Idefixin ja Voittamattomien kakkosalbumi ilmestyy jo syksyllä, ja se on minulla parhaillaan käännettävänä. Jännittävää nähdä, millaiseksi tuore sarja muotoutuu avausosan jälkeen.