Tänään ilmestyy Idefix-sarjakuvasta seitsemäs osa nimeltään Hämärähommia (La Traversée de Lutèce). Se on sentään vaihteeksi perinteistä Idefix-tyyliä, kun tässä on ollut muiden töiden kanssa kaikkea uutta ja ihmeellistä. Eli jälleen kolme tarinaa, jotka ovat kaikki Philippe Fenechin piirrosjälkeä. Kirjoittajia ovat Philippe Clerc, Olivier Serrano ja Lison d’Andréa. Näistä vain Serrano näyttää olleen mukana aiemminkin, ja muut ovat uusia.

Juuri ennen Idefixiä käänsin Lucky Luken Dakota 1880:n. Se oli hyvin erilainen, vakava ja pienieleinen, ja tässä piti sitten taas kiskaista sanaleikkihousut jalkaan.

Kertauksena vielä: Nämä alpparithan perustuvat siis Idefix ja Voittamattomat -animaatiosarjan jaksoihin. Sarjaa ei ole suomennettu, mutta Yle Areenassa on katsottavissa sen ensimmäinen tuotantokausi ruotsiksi dubattuna (se on tullut telkkaristakin Yle Femman ohjelmistossa). Kaikki Hämärähommien tarinat ovat animaatiosarjan kakkoskaudelta, joten ne eivät ole Suomessa katsottavissa. Albumiin sisältyvät nimitarina Hämärähommia (Wikipedian mukaan 2. tuotantokauden 25. jakso), Juoksutuksia (Vocalises au caveau, 2. kauden 7. jakso) ja Labienus legioonalaisena (Labienus légionnaire, 2. kauden 27. jakso).

Alan vihdoin uskoa, ettei animaatiosarjaa ole tulossa suomeksi. On vierähtänyt jo sen verran aikaa, että jos animaatio joskus suomennetaankin, niin minun käännökseni ovat ehtineet jo ilmestyä ennen sarjan jaksoja. Lisäksi suomennetun sarjiksen ja ruotsiksi dubatun animaatiosarjan kohderyhmät tuskin ovat kovinkaan samaa porukkaa, joten vastaisuudessa ei haitanne, jos niissä tehdyt käännösratkaisut erkaantuisivat toisistaan (jos esimerkiksi suomentaisin tarinoiden nimet eri tavalla kuin Yle Areenan ruotsiksi dubattujen jaksojen nimet on käännetty suomeksi). Seurailen edelleen animaation tilannetta yleisestä kiinnostuksesta, mutta taitaa olla aika haudata ajatus, että TV-ohjelmalla olisi mitään merkitystä tässä kohtaa, kun sarjis on jo seitsemän osan myötä vakiintunut uomiinsa eikä enää hae muotoaan.

Edelleen olisin tosin halunnut katsoa animaatiosarjasta joitakin pikku tarkennuksia. Esimerkiksi kertojanlaatikoissa usein toistuva ”Lendemain…” tarkoittaa ”Seuraavana päivänä…”, mikä on yleensä liian pitkä käännös ahtaa lendemainin kokoiseen lootaan. Joten kirjoitin käännökseen ”Aamulla…”, vaikka en ole varma, onko tapahtumahetki aamu vai onko vuorokausi ehtinyt jo päivän puolelle. Animaatiosta saattaisi saada aikasiirtymistä jotakin osviittaa (jos ei suoraan näytetä siirtymää, niin vaikka kuvassa vilahtavan auringon sijainnista). Nyt sitten mennään sillä, että sarjis olkoon itsenäinen, ja minä päätän, että tässä on nyt aamu, vaikka siitä tulisi joskus ristiriita animaatiosarjan kanssa.

Vieras hiirivieras

Alppariin pullahti puskista uusi hahmo, joku hiirulainen. Siitä ei selviä sarjiksesta muuta, kuin että pöllö Nocturnix on sen ”maître” (”isäntä”? palataan siihen jäljempänä). Ei mitään tietoa, kuka tämä jyrsijä on. En ole nähnyt sitä animaatiossa, eikä sitä löydy Idefixin nettisivuiltakaan. Asterixin fandom-wikistä kuitenkin valkeni, että hiiru on nimeltään Muffine eli hän on siis tyttöhiiri (ei vielä suomalaista nimeä). Hahmo kuuluu kolmen tyttöhiiren poppooseen, ja he haluavat druideiksi. Pöllön asema hiiren ”isäntänä” ei siis tarkoita esimerkiksi, että hiiri olisi jokin hänen tavanomainen palvelijansa. Taidan tykätä tästä hahmosta, tietäjäksi pyrkivästä nokkelasta hiirestä. Tulisipa sitä ja koko kolmikkoa myöhemmin lisääkin!

Sarjakuvassa sattuu olemaan juuri Muffineen liittyvässä kohdassa jo turhan monta ”isäntää” ilmassa, kun Haccapelitix puhuu isännästään ja Trampoline muistelee omaa entistä isäntäänsä ja Nocturnix kertoo isäntänsä olevan siepattu. Sen vuoksi Muffinen maître-puhuttelu saa nyt olla tässä mestari, kun nämä kerran ovat jonkinlaisia oppihiiriä (niin kuin kisälli–mestari). Maître-sanaa käytetään myös ihan vain opettajasta, mutta meillä ei yleensä puhutella opettajaa koko ajan opettajaksi (”Kyllä, opettaja.” ”Ei, opettaja.” ”Voisiko kyseessä olla muodonmuutosjuoma, opettaja?”) Lisäksi kohtauksesta on vaikea tulkita, opettaako Nocturnix hiiriä todella. Ehkä hän vain suvaitsee niiden läsnäoloa lukaalissaan.

Tässä pienessä roolissa Muffinella ei näytä olevan mitään erityistä puhetyyliä, mutta tuntuu hermostuttavalta kääntää hahmon repliikkejä tietämättä yhtään, kuka tyyppi on ja mistä se on pulpahtanut. Ranskassa nähtävästi oletetaan, että animaatiosarjaa on jo katsottu pitemmälle siinä kohtaa, kun sarjikset putkahtavat uunista ulos… Muffine kuitenkin manaa jonkun -os-päätteisen jumalan nimeen (sanaleikki: oikeasti juustolajikkeen). Se on outoa, koska -os on kreikkalaisten hahmojen nimen pääte, kun taas hiiret vaikuttavat tavan gallialaisilta. En kuitenkaan uskalla muuttaa päätettä (eli jumaluuden kansallisuutta), vaikka gallialaiset -ine tai -ix-päätteet voisivat olla helpompia vääntää juustomaailmasta. Päätteitä ei ole nimittäin saanut muutella Asterixin puolella, joten pysyttelen tässäkin tiukasti alkuperäisessä kansallisuudessa.

Kenen lauluja laulat?

Keskimmäinen tarinoista käsittelee laulamista sekä edellä mainittua muodonmuutosjuomaa, jos sallitte pienen spoilauksen: toinen hahmo, prefekti Margarinius, on muuntautunut Anixiksi voidakseen laulaa vapaasti kaduilla (mikä ei sopisi muutoin hänen asemaansa). Tällaiset roolinmuutosjutut ovat jännittäviä käännettäviä. Vaikka olin lukenut albumin läpi ennen aloittamista, käänsin kuitenkin vahingossa Anixin repliikit Anixiksi, ja vasta toisella kierroksella tajusin korjata ne Margariniuksen mukaisiksi. Kummallakaan hahmoista ei ole vahvaa puhetyyliä, eikä tarkoitus ole antaa selkeitä vihjeitä lukijalle tai toisille hahmoille, että Anixin nahoissa onkin joku muu, mutta silti hahmon vaihtumisesta tulee pieniä muutoksia puheeseen. Tässä tapauksessa Anixin kehonkieli on dramaattinen, kuten Margariniuksella on (mitä en ollut aiemmin tullut panneeksi merkille, mutta nyt huomasin muissakin tarinoissa, että hänellä on aika korskeat elkeet). Tulkitsin ensin väärin, että olemuksen teatraalisuus tulisi siitä, että Anix ylinäyttelee muille, kun valehtelee olevansa allerginen koirille päästäkseen elukoista eroon. Margarinius kuitenkin on oikeasti allerginen. Puheessa näkyvä takeltelu (je… je…) ei ollutkaan merkki epävarmuudesta, kun Anix yrittää keksiä valhetta (minä… tuota, olen allerginen…) vaan aitoa reagointia allergiaan (hätääntymistä).

Tässä alpparissa oli sekä yksi oikea lauluviittaus sanaleikkinä että yksi keksitty laulu. Joskus aiemmin oikeat lauluviittaukset ovat olleet hirveän hankalia, ja olen suhtautunut niihin vähän tukkaa raastaen, mutta nykyään jo odotan niitä, että pääsen kokeilemaan, löytyykö mitään hyvää. Minulla on valmiina listaakin tunnistettavista biiseistä, joihin voisi olla helppoa vaihtaa merkitseviä sanoja. Lopputulokset eivät ole aina täyttä kultaa, mutta homma on nykyään hauskaa.

Tämän työn aikana huomasin Wikipediasta, että ensimmäisessä Idefix-alpparissa kääntämäni Poppixin laulu ”Labienus, et pysty mua nappaamaan” onkin ollut oikea lauluviittaus eikä keksitty laulu. Olen siis tainnut mokata, kun en ole havainnut sitä. Laulua on kyseisessä tarinassa niin pitkä pätkä eri säkeitä, joiden pitäisi toimia antiikin kontekstissa, että en välttämättä olisi löytänyt aitoa kappaletta, jonka olisi saanut upotettua tarinaan, mutta nyt emme saa koskaan tietää… Panen tämän sen piikkiin, että oli ihan eka alppari ja kaikki vielä hakusessa – hahmojen äänet ja kaikkien nimet ja niin edelleen. Oma pointtinsa on sekin, että lähde, josta opin tämän lauluviittausasian, käsitteli animaatiosarjaa ja yleisellä tasolla, ei tiettyä jaksoa eikä sarjista. Eli pitää kuitenkin pitää myös animaatioon liittyviä tietolähteitä silmällä näitä kääntäessä.

Animaatiosarja on kyllä yksi hämmennyksen lähde, kun se samaan aikaan on ja ei ole merkittävä sarjiksen kannalta. Mietin, että minun pitää selvittää, mitä Peconixin lihakaupan kyltissä lukee, kun siinä on ranskaksi lihakaupan lisäksi jotakin muutakin tekstiä. Tajusin vasta nolostuttavan pitkän ajan päästä, että ei sitä voi mistään selvittää, koska Asterixeissa ei ole Peconixin kauppaa, se on Idefixistä ja Voittamattomista vasta kummunnut, ja animaatiosarja on edelleenkin tehty meillä vain ruotsiksi! Jos en itse ole kirjoittanut Idefixeihin aiemmin lihakauppaa, niin silloin sitä ei ole ollut! Pitää tunnistaa rajalinjat, että mikä osa tarinoista on kaanonia ja mikä tulee uutena.

Huoh! Löysin vihdoin jonnekin-mutta-minne muistiin kirjaamani Asterixin lusitanialaisten puhetyylin… jostain syystä näistä seiska-Idefixin blogimuistiinpanoistani! Ei voi ymmärtää. Nyt on vähän monenlaista mokailua ilmassa.

Alpparin ranskankielinen nimi on viittaus elokuvaan Traversée de Paris, jossa leikitellään ulkonaliikkumiskiellon kanssa, kuten tämän Idefixin nimitarinassakin. Suomeksi meillä ei ole nimessä mitään elokuvaviittausta. Minusta nimi Hämärähommia kuitenkin sopii aika kivasti yhteen edellisen kanssa, joka oli Loistavia suunnitelmia. Valo ja hämärä…

Nyt ovat kaikki helmikuun viisi käännöstä ilmestyneet. Jonossa on kivasti jo sekä tekemistä että valmiita käännöksiä odottamassa julkaisemistaan, mutta ne kaikki ilmestyvät vasta syksyn puolella! Keksinköhän blogiin tikusta jotakin asiaa niitä odotellessa…