Viikon päästä ilmestyy uusi Piko ja Fantasio -albumi Muistoja tulevaisuudesta, josta bloggaan jo nyt, koska helmikuussa esiin marssii peräkanaa peräti viisi käännösjulkaisua! Pitää vähän jakaa näitä eri viikoille.
Muistoja tulevaisuudesta on jatko-osa syksyllä ilmestyneelle Pikon kuolemalle. Siinä on siis samat tekijät: Abitan, Guerrive ja Schwartz. Jos viimeksi Pikon kuolemassa mietittiin, miten Pikon käy eli mikä on hänen kohtalonsa (tulevaisuutensa), niin nyt sitten katsahdetaan myös Pikon ja Fantasion menneisyyteen. Ranskaksi La Mémoire du Futur on ilmestynyt syksyllä 2024. Se on siis historia-alppariksi sangen tuore.
Albumissa lomittuvat coolisti tulevaisuus ja historia, kuten nimestä voi päätellä. Käännöstä oli hauska tehdä, kun viittauksia aiempaan ja kustantamon muihin sarjoihin oli runsaasti, mutta koska en halua spoilata tässä noita kivoja pikku yksityiskohtia enkä sen puoleen juontakaan, niin pelkääpä, että bloggaus voi jäädä mehevästä aiheesta huolimatta vähän laihaksi…
Vanhoista viittauksista
Kun tein käännöstä ensimmäisen kierroksen, varasin sitä varten kirjastosta liudan sarjiksia, joihin viittaillaan. Pidin sitten hetken tauon, ja kun jatkoin toiselle kierrokselle, niin taas piti panna läjä uusia varauksia vetämään. Oli jäänyt huomaamatta vaikka sun mitä! Viittaukset voivat olla aika hankalia bongata ensi näkemältä…
Ostin myös antikvaarisilta kirjamessuilta Non-Stopin Kuplamiehet-alpparin, jota ajattelin voivani hyödyntää tässä työssä. Pikon kuolemassa aiemmin olin käyttänyt Semicin versiota Kuplamiehet-tarinasta (Pienoismallit-nimisessä albumissa). Nyt sitten kun yritin käyttää uutta alppariani reffinä, huomasin, ettei se käykään. Olin jo ottanut edelliseen osaan Semicin versiosta mm. sukunimen ”Uups”, joka oli Non Stopissa ”Ups”, sekä kaupungin nimen ”Korallion”, joka oli Non Stopissa ”Koralli”. Ne ovat vain yksittäisiä sanoja, mutta merkittäviä eroja, koska nimiä toistetaan paljon. Huomasin myös Uupsin puhetyyliä (teitittely/sinuttelu) tutkaillessani sattumalta, että Muistoissa tulevaisuudesta onkin suoria sitaatteja Kuplamiehistä! Oli pakko lainata kirjastosta jälleen juuri Semicin Kuplamiehet, kun ei vain voi ottaa nimiä yhdestä ja sitaattia toisesta käännösversiosta!
Jatkolauseet ja ääniefektit
Tekstin tasolla erikoispiirteenä tässä alpparissa olivat pitkät virkkeet, jotka jatkuivat useiden ruutujen halki yhtäjaksoisena kokonaisuutena. Yleensä sellaisia on enintään yksi alpparia kohden, tässä useampia. Niissä pitää lukea koko pötkö katkeamattomana – keskeyttävien kuvien ohitse – ja jakaa sitten virke paloiksi oikeisiin kohtiin kuvien mukaisesti. Eli käytännössä pitää pysytellä samassa asioiden esittämisjärjestyksessä kuin alkuperäisessä, jotta oikea pätkä virkettä vastaisi oikeaa kuvaa. (Yleensähän kääntämisessä täytyy vaihtaa asioiden esitysjärjestystä kielten rakenne-erojen takia.) Lisäksi paloista piti saada sopivan dramaattisia suupaloja eikä vain keskinkertaisia virkkeiden keskikohtia, ja niihin piti istuttaa alkutekstin mukaisia visuaalisia korostuksia.
Tässä alpparissa oli vähän myös poikkeuksellisia ääniefektejä. Esimerkiksi ”FRT” kasvin juuren (tai tarkemmin ottaen paksun sienirihmaston) tunkeutuessa voimalla nopeasti ulos maasta. Mietin, ovatkohan tekijät ajatelleet sen pohjaksi sanaa frotte (hankaamista), tai muodostuukohan ranskankieliselle lukijalle FRT-äänestä automaattisesti mielleyhtymä frotteen, vaikka se ei olisikaan ollut tekijöiden tarkoitus. En tiedä, mutta silti minusta ääni toimi hyvin suomeksikin, vaikka meillä ei FRT-ääneen liitykään mitään suomenkielisiä mielikuvia. Toinen jännittävä ääniefektitapaus oli merenpohjasta pintaan pulputtamisen ääni GRELOU ja GRELOUB. Ne eivät tarkoita mitään, mutta näyttävät sanamaisemmilta kuin ääniefektit yleensä. Ehkä se liittyy siihen, että pintaan pulputtaminen kestää pitkään, joten äänestä on tehty vähän venytetympi. Vekkuleita tapauksia, mutta niissä en pitäytynyt samannäköisissä muodoissa vaan vaihdoin epäsanamaisempaan: GRLGRL. Nyt blogissa ratkaisu näyttää pöljältä veden ääneksi, mutta kuvassa GR-yhdistelmä toimii. Tajusin vasta myöhemmin miksi: sehän muistuttaa kurlutusta.
Linkkivinkkejä
Koska vielä pitäisi keksiä tikusta jotakin spoilailematonta tekstiasiaa, jotta olisi jotakin, mikä pitäisi koossa tässä bloggauksessa kaikki aiheeseen liittymättömät irtokuvat (jotka silti haluan tunkea väkisin mukaan), niin seuraavassa muutama linkki, jotka olivat tässä työssä käteviä. Eivät varmaankaan ole hyödyksi kenellekään muulle, mutta tuleepahan täytettä!
Spiroupédia on tietenkin näppärä perus-wiki, josta voi löytää kivasti hahmon nimellä tiedon, missä alppareissa tällainen tyyppi on tavattavissa. Linkki spoilaa vähän, mutta sama asia on paljastettu jo kustantamon markkinointimatskuissa. Eteenpäin, täällä ei ole mitään nähtävää!
Le Monde selon Spirou et Fantasio on aina näppärä, kun siellä on hahmojen nimet ja naamat albumikohtaisesti. Jos esimerkiksi tietää jonkun hahmon nimen ranskaksi, sieltä voi löytää, missä alpparissa heppu esiintyy ja minkänäköistä naamaa suomennoksesta kuuluu etsiä, jotta löytää tyypin suomenkielisen nimen. Sivustoa ei ole taidettu pitää ajan tasalla sitten vuoden 2013, mutta vanhemmista alppareista löytyy tarkkaa tietoa. Tässä on esimerkkinä Tembo Tabou -alppari.
Comic Vinesta löytyivät Dupuis’n hahmot kuvineen, mikä on kätevää tapauksissa, joissa ei tiedä minkä nimistä tyyppiä etsii tai edes mistä sarjiksesta, on vain pelkkä pärstä. Ne näyttävät olevan aakkosjärjestyksessä, mutta oikeasti ne on järjestetty yleisyyden mukaan ja vasta yleisyysluokassaan aakkostettu. Eli selaaminen tuntuu hitaalta, mutta todennäköisyys löytää hahmo on alkupäässä suurempi. Valitettavasti monet hahmot voivat olla aika eri näköisiä kuin sivulla oleva esimerkkikuva, jos on vaikka piirtäjä vaihtunut… Täältä esimerkiksi hain, mikä sarjis on nimeltään se, mihin tuo edellä mainittu Meidän iskä -animaatiosarja perustuu, kun Yle Areenassa ei näkynyt sellaista taustatietoa. Tunnistin vain hahmojen naamat. Sivustolla on näköjään paljon muitakin kustantamoja ja kaikkea muutakin tietoa, eli sitä voisi hyödyntää jotenkin laajemminkin…
Täällä puolestaan on kaikki autot ainakin vanhoista Piko-alppareista. Erikoinen rajaus sivustolle, kun harvoinhan tämmöistä tarvetta on, vaan nytpä oli. Löysin sieltä ihan ruudun tarkkuudella viittauksen ”Zugol + BR” -autoon (esimerkki selkeyttää) ja pystyin sen avulla katsomaan helposti suomennoksesta, mitä pakun kyljessä suomeksi lukee. Näyttää tuolla Objectible-foorumilla olevan kaikkea muutakin, vaikka en ole vielä ehtinyt muihin osioihin perehtyä.
Tämä työ oli näiden intertekstuaalisten viittausten takia aivan omanlaisensa, mutta silti albumin henki tuntui aidolta Pikolta. Lisää tutuntuntuista Pikoa on jo mukavasti jonossa odottelemassa, ja sen bloggauksessa uskallan varmaan kertoa vähän jotain sisällöstäkin, kun tässä vain väistelin spoilereita… Ensi viikolla, kun tämä Piko ilmestyy, tulee samana päivänä ulos myös uusi Lucky Luke nimeltään Dakota 1880. Siitä seuraavalla viikolla bloggaan sitten kahdesta aivan erilaisesta piirustusoppaasta ja loppukuusta vielä Idefix ja Voittamattomat -sarjan 7. albumista. Kiva helmikuu luvassa!
Sanahirviö 