Minut pyydettiin mukaan Caesar-aiheiseen tietokirjaan kirjoittamaan Asterixin Caesarista. Turun yliopiston Klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin tutkijat Maria Jokela ja Joonas Vanhala olivat toimittamassa kirjaa, jossa useat suomalaiset historiantutkijat tarkastelisivat henkilöä omista näkökulmistaan. Caesarista ei nimittäin ole tehty aiemmin suomeksi popularisoitua teosta suurelle yleisölle!

Lähdin heti, kun pyydettiin, soitellen sotaan, olenhan sentään kirjoittanut blogia ja gradukin meni hyvin! Opin kuitenkin pian kantapään kautta, että tieteellisen tekstin kirjoittaminen – vaikka popularisoidustikin – on vähän eri toista kuin bloggailu… Jokela ja Vanhala tulivat Asterix-lukuun mukaan kirjoittajiksi, jotta siihen saatiin sisällytettyä myös historiatietoa oikeasta Caesarista. Kaikki teoksen luvut vertaisarvioitiin, joten nyt minulla on heidän ansiostaan plakkarissani virallisesti tieteellinen julkaisu!

Teoksessa käsitellään paitsi Caesarin elämää, myös Caesaria kirjoittajana ja propagandistina sekä Caesarin merkitystä myöhemmin, antiikin ajan jälkeen. Kieli-ihmisille kiinnostavia tärppejä voivat olla esimerkiksi Caesar-suomennoksia (ja vanhoja suomennoskritiikkejä) käsittelevä luku sekä Shakespearen luoma Caesar-hahmo.

Alkuvaiheet

Aloitin projektin käymällä kuuntelemassa muiden esityksiä Caesar-seminaarissa. Ajatuksena oli, että tutkijat tekisivät ensin kukin omista aiheistaan popularisoidun esityksen seminaariin ja jatkotyöstäisivät sitä sitten kirjan luvuksi. Oli jännittävää osallistua edes yleisössä, koska en ole mikään historian harrastaja. Pysyin silti ihan kohtalaisesti kärryillä siitä, mistä puhutaan, koska olin hiljattain selvittänyt Latinan fraasikirjaa varten antiikin Rooman historiaa.

Seuraavaksi luin läpi kaikki siihen mennessä ilmestyneet Asterix-sarjakuva-albumit (joita oli tuolloin 40 kappaletta) alkuperäisessä ranskalaisessa ilmestymisjärjestyksessään (jonka olen esittänyt blogissani). Tällainen kunnollinen kokonaiskatsaus oli kehittävää Asterixien käännöstyönkin kannalta. Bongasin monta tuttua käännösongelmaa, kuten että cervisia on ollut peräti joskus ”olvi”. Lisäksi löysin viimein myös Caesarin epäkunnioittavan lempinimen ”Julle”, joka oli minulle todella tuttu pääni sisällä mutta jota en ollut onnistunut löytämään mistään virallisesta lähteestä (esiintyy albumissa Asterix Intiassa, joka on Outi Wallin suomennos eli täyttä kaanonia).

Minulla oli aloittaessani vähän sellainen hypoteesi, että sarjan alkupään Caesar olisi ollut raaempi ja vasta myöhemmin pehmennyt nykyiseksi leppoisaksi arkkiviholliseksi. Tämä oletus ei kuitenkaan pitänyt paikkaansa, enkä saanut lukuprojektistani muitakaan isoja visioita luvun ydinsanomasta, joten kokosin sitten vain havaintoja Caesarista alppareista ja vertasimme niitä sitten faktoihin, joita historiallisesta Caesarista tiedetään.

Minua innosti päästä kirjoittamaan lempiaiheistani eli suomentamisesta ja ehkä laajemminkin vähän sarjakuva-asioista, koska niistä tiedän sentään jotakin, mutta harmillisesti kyseiset aihealueet ovat Caesarin kannalta aika sivuseikkoja. Painoa pitikin siirtää Asterixin perusesittelyyn sekä sarjakuvan sisältämiin viittauksiin ranskalaiseen kulttuuriin. Minusta Ranska-viittaukset eivät ole erityisen kiinnostavia, vaan Suomi-aspekti, mutta valitettavasti Ranska kiinnosti kaikkia muita aina kirjan toimittajista luvun opponoijaan ja anonyymistä vertaisarvioijasta kustannustoimittajaan. En oikein saanut mitään erityistä suomentajan näkyvyys ‑agendaa ajettua.

Lähdemateriaaleista

Tiedepuolelta löytyi ihan mukiinmenevästi lähteitä Asterix-aiheesta yleisesti, mutta minua hermostuttaa, että kun Goscinny ja Uderzo ovat olleet Ranskassa niin tunnettuja, että mitä jos he ovatkin siellä sanoneet jossain tavallisessa, epätieteellisessä lehti- tai televisiohaastattelussa suoraan jotakin relevanttia Caesarista (kuten vaikka mistä he ovat ottaneet inspiraatiota hahmoon), jolloin asia onkin yleisesti tiedossa siellä mutta ei vain ole rantautunut tänne saakka tai nettiin… Caesar on niin merkittävä hahmo Asterixissa, että hänet olisi ihan hyvin voitu mainita jos jonkinlaisissa maallikkoyhteyksissä (verrattuna tiedelähteisiin, joihin yliopiston kautta on pääsy). Toisekseen minua harmitti, ettei yhtäkään lukuisista Goscinnyn ja Uderzon elämäkerroista ja heitä koskevista tietokirjoista ollut saatavilla täällä, ei suomennoksina eikä ruotsinnoksina eikä alkuperäisinä ranskan- tai englanninkielisinä versioina kirjastoista. Yliopiston käyttöoikeuksien kautta minulle kuitenkin saatiin e-kirjana yksi ranskankielinen teos Uderzo se Raconte (2008).

Kysellessäni jotakin asiaa, kävi ilmi, että sarjakuvaneuvos Vesa Kataistolla oli omana pari itse hankittua Goscinnyä käsittelevää ranskankielistä teosta sekä Uderzo-erikoisnumerolehti, jotka hän ystävällisesti lainasi minulle. Niistä sai hyvää perustietoa Asterixista laajemmin, vaikkakaan Caesaria niissä ei käsitelty.

Kiinnostavia Asterix-asioita

Tutkimushommasta opin Asterixista joitakin juttuja, jotka eivät liity Caesariin eivätkä siksi päässeet tietokirjaan mukaan. Haluankin jakaa näitä sivuseikkoja tänne:

– Minulle oli uutta tietoa, miten suuri kansallinen järkytys Asterixin käsikirjoittajan Goscinnyn äkillinen kuolema Ranskassa oli. Goscinnyhän kuoli sydänkohtaukseen vuonna -77 vain viisikymppisenä, ja hän oli tunnettu julkisuuden henkilö. Iso juttu kuolema oli siksi, että se olisi ollut vältettävissä: Goscinny kuoli sydämen rasitustestissä. Hänellä oli ollut sydänvaivoja (lähteissä mainitaan runsas tupakointi eli ilmeisesti sen ajatellaan olevan taustalla), joiden vuoksi hän meni rasitustestiin, mutta testi järjestettiin viikonloppuna jossakin pienessä yksikössä, jossa ei ollut lääkäriä paikalla. Eli testissä tahallaan aiheutettu rasitus tuotti kuolemaan johtaneen sydänkohtauksen eikä apua saatua ajoissa paikalle. Tapauksesta tuli (ainakin Ranskassa) lääketieteessä tunnettu ”case Goscinny”, joka johti alalla toimintatapojen muutokseen. Rasitustestejä ei saa enää toteuttaa tuollaisella tavalla, ettei lääkäriä ole mailla halmeilla. (En löydä enää lähdettä tähän. Olen ihan kurja tieteellisessä kirjoittamisessa!)

– Asterixin piirtäjä Albert Uderzo oli värisokea. En tiedä, miten hän hoiti Asterixin värityksen alussa (ei vissiin ihan nappiin), mutta jossain vaiheessa värittäjäksi tuli hänen veljensä Marcel Uderzo. Marcel Uderzo on ilmeisesti sanonut, että hänen lähipiirinsä olisi pannut merkille, että hän muistuttaa bardi Trubadurixia. On siis mahdollista, että Albert Uderzo on ottanut Trubadurixin hahmoon inspiraatiota veljestään. Lähteet ovat kuitenkin epämääräisiä (enkuksi ja ranskaksi). Wikipediassa on kuva Marcelista 70-luvulta, ja voin kyllä nähdä siinä tiettyä trubadurixmaisuutta.

– Usein kun puhutaan, että mitä kaikkia oheisjuttuja Asterix-sarjakuva on poikinut, niin mainitaan, että Ranskan ensimmäinen avaruussatelliitti olisi nimetty Astérixiksi. Toisten lähteiden perusteella näyttää kuitenkin siltä, ettei Asterix ollut satelliitin virallinen nimi vaan jokin kutsumanimi vain, ja kyseessä on väärinkäsitys, johon Asterixin tekijätkin uskoivat, kunnes väärinkäsitys selkeni. (Uderzo se Raconte, luku 31)

– Asterixia käsittelevissä artikkeleissa esitetään joskus, että pieni valloittajaa vastustava gallialaiskylä ja suuri Rooman imperiumi edustaisivat Ranskan vastarintaliikettä ja natsi-Saksaa… Sitten toisaalta antiikin Roomaan perehtyneiden tutkijoiden kanssa jutskaillessa tulee sellainen olo, että he ovat Asterixia lukiessaan nähneet sarjakuvan sellaisten antiikin Rooma -lasien läpi, että ranskalaisuudet ovat jääneet noteeraamatta. Suomi-perspektiivistä mietin itse, että en ihmettelisi, jos jotkut lukijat olisivat nähneet gallialaiskylässä peräti pikkuisen Suomen, joka vastustaa suurta Neuvostoliittoa. Vai olenko ainoa, jolle tällainen tulee mieleen? Ajan siis takaa sitä, että kaikki tulkitsevat omista näkökulmistaan Asterixia ja siinä esiintyviä sellaisia hyvin yleisluontoisia asetelmia, kuten ”pieni vastustaa isompaa”, joissa voi lukea vähän mitä merkityksiä tahansa kuin horoskoopeista. Tietenkin tekijöiden synnyinseutu ja elämänkokemukset ohjaavat ajattelemaan ennemmin toista maailmansotaa kuin mitään talvisotaa, mutta itse en usko, että tekijät ovat tarkoituksella rakentaneet allegoriaa toisesta maailmansodasta. Heillä on jotenkin aika erinoloinen meininki, kun lukee lähteitä…

Loppuvaiheet

Tieteellisen tekstin kirjoittaminen on tosi työlästä! Tekstiä käytiin läpi monta kertaa, enemmän kuin käännöksiä tavataan hinkata, ja alussa sisältöä meni paljon uusiksi. Luku kävi monien silmien läpi, ja kehittyi vähä vähältä toimivammaksi. Myös Gaudeamuksen kustannustoimittaja oli todella hyvä sujuvoittamaan tekstiä. (Tähän mennessä kaikki tapaamani kustannustoimittajat ovat olleet superhyviä työssään!) Joten lopulta siitä tuli ihan kelpo luku, vaikka ehkä opin tästä sellaisen läksyn, ettei tieteellisen tekstin kirjoittaminen pitkäjänteisesti ole välttämättä minun juttuni… vaikka aika komealta lopullinen paksu teos hyppysissä näyttikin. En ole ehtinyt vielä lukea läpi muiden kirjoittajien lukuja, mutta pikakatsauksella ne ovat vaikuttaneet todella kiinnostavilta. Mutta huomautettakoon kaikille, jotka haluavat kirjoittaa Asterixista jotakin, että Asterix-kuvien käyttölupien hankkiminen ei sitten ole mikään hyppäys ja läppäys vaan ihan tanakka proseduuri (jota en itse ollut hoitamassa vaan kustantamo). Eli älkää tehkö kotona mitään omia viritelmiä.

Gaius Julius Caesar – Rooman diktaattorin monet kasvot ilmestyi parahultaisesti juuri kirjamessukaudelle. Julkkarit pidetään ti 14.10. kello 14.15 alkaen Turun yliopistolla Calonian aulassa. E-kirjaversion pitäisi ilmestyä Gaudeamuksen mukaan jo siitä seuraavana päivänä eli 15.10. ja äänikirjan jouluksi, 25.12. Kirjasta on puhetta ainakin Helsingin kirjamessuilla torstaina 23.10. klo 18.00, jossa siitä kertovat kirjan toimittajat Vanhala ja Jokela. Samaisena päivänä ilmestyy muuten uusi Asterix! Nähdäänkö Caesar myös Lusitaniassa?